Lisäksi saamelaisten edut pitää ottaa erityisen tarkasti huomioon, kun tehdään päätöksiä kaivostoiminnasta tai tuulivoimasta, neljän vuoden ajan työskennellyt komissio esittää loppuraportissaan.

TOTUUSKOMISSIO on tehnyt yli 70 ehdotusta toimista joihin hallituksen, viranomaisten, museoiden ja kirkon tulisi ryhtyä hyvittääkseen saamelaisten kokemia vääryyksiä.

- Toivon, että tämä johtaa muutokseen ja mahdollisesti myös sovintoon. Ensimmäinen asia, joka valtion pitää tehdä, on tunnustaa ne loukkaukset, jotka tapahtuivat pakkosiirtojen, maiden takavarikointien ja menetysten sekä kielellisten ja kulttuuristen menetysten muodossa, sanoi komissiota johtanut Lena Nyberg uutistoimisto TT:lle.

Ruotsin luterilainen kirkko pyysi jo vuonna 2021 anteeksi saamelaisten kokemia ihmisarvon loukkauksia.

NYBERGIN MUKAAN häntä itseään kosketti eniten se, miten saamelaisia lapsia takavuosina lähetettiin koulukoteihin ja työlaitoksiin.

- Tapa jolla lapset riistettiin perheiltään ja miten lapsia kohdeltiin, se on vastenmielinen osa historiaamme. Olen sekä turhautunut että suuttunut siitä, että he eivät ole saaneet anteeksipyyntöä.

Raportissa kehotetaan Ruotsin viranomaisia pikimmiten esittämään anteeksipyyntö perheistään riistetyille saamelaisille.

- Tämä on vaikuttanut sekä heidän lapsiensa että lapsenlapsiensa elämään. Tässä on suurta surua siitä, että he ovat menettäneet siteensä vanhempiinsa, sisaruksiinsa, kieleensä ja kulttuuriinsa, Nyberg sanoi.

RAPORTTI esittää myös muutoksia lainsäädäntöön. Saamelaisten edut ja näkemykset pitäisi ottaa erityisen hyvin huomioon, kun päätetään esimerkiksi kaivostoiminnasta ja muista valtion etuun liittyvistä asioista.

Samalla tietoisuutta saamelaisista pitäisi parantaa sekä viranomaisten, kuntien, läänien ja maakuntien tasolla.

Syrjintävaltuutetun tulisi perustaa toimisto Pohjois-Ruotsiin, jossa tarkkailtaisiin erityisesti kansallisten vähemmistöjen syrjintää.

Saamelaiskäräjille pitäisi saada laajempi itsehallinto ja paremmat resurssit, ja lasten tulisi saada paremmat mahdollisuudet kehittää saamen kieltään koulussa.

Komission raportissa ei kuitenkaan puututa tulenarkaan kysymyksen metsästyksestä ja kalastuksesta poronhoitoalueilla.

Kysymys on siirretty erilliselle porolaidunkomitealle. Komitean työ jäi kesken, ja se hajotettiin ennen kuin se ehti jättää ehdotuksiaan.

Nyberg toivoo, ettei totuuskomission raportti johda vastakkainasetteluun ja kiistoihin.

- Mutta valitettavasti suhteet saamelaisten ja valtaväestön välillä ovat paikoitellen hyvin kärjistyneet, hän myönsi.

VASTAAVAN totuuskomission raportti valmistui Suomessa viime vuoden lopulla.

Raportin pohjalta perustettiin työryhmä, jota johtaa entinen pääministeri Antti Rinne (sd.). Työryhmä selvittää, miten komission ehdotukset Suomessa toteutetaan.

Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä Kuolan niemimaalla elää arviolta 80 000-100 000 saamelaista.